Kuunari Kathrina telakalla – Matka kohti uutta purjehduskautta Suomenlinnan historiallisessa kuivatelakassa

Talvikausi merkitsee Kuunari Kathrinalle yhtä vuoden tärkeimmistä vaiheista: telakointia. Se ei ole pelkästään rutiininomainen huoltotoimi, vaan osa vuosisataista merellistä perinnettä ja välttämätön edellytys sille, että alus voi turvallisesti kuljettaa matkustajia myös tulevina vuosina.

Tänä vuonna Kathrina telakoidaan jälleen Suomenlinnan kuivatelakalle, paikkaan, jonka historia ulottuu lähes 300 vuoden taakse ja joka on yksi Pohjois-Euroopan merkittävimmistä historiallisista telakoista.

Suomenlinnan kuivatelakka – yli 250 vuotta suomalaista merihistoriaa

Suomenlinnan kuivatelakka on rakennettu 1700-luvun puolivälissä osaksi Viaporin linnoitusta. Telakan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1751, vaikka se ei kuulunut linnoitustöiden johtajan Augustin Ehrensvärdin alkuperäisiin suunnitelmiin. Alun perin linnoitukseen ei ollut kaavailtu telakkaa lainkaan, mutta idea nousi esiin saaristolaivaston tarpeiden kasvaessa.

Telakan suunnittelussa keskeisessä asemassa oli Daniel Thunberg, jonka tekninen osaaminen ja innovatiivisuus olivat ratkaisevia Viaporin linnoituksen rakennusvaiheissa. Thunberg vaikutti merkittävästi siihen, miten telakka toteutettiin – ja hänen työnsä jälki näkyy edelleen Suomenlinnan telakkarakenteissa.

Näin telakka syntyi

Telakan paikaksi valittiin Susisaaren pohjoisosa, jossa luonnonmuodot muodostivat valmiin altaan pääsaaren ja sen pohjoispuolella sijaitsevien pikkusaarten väliin. Allas padottiin merestä valtavalla työpadolla. Sen jälkeen ryhdyttiin rakentamaan varsinaista patoa keskimmäisten saarten välille ja täyttämään salmia, jotta altaasta saatiin tiivis ja kuivattavissa oleva kokonaisuus.

Vuonna 1764 valmistui telakan ensimmäinen alus: kuuluisan laiva-arkkitehdin Fredrik Henrik af Chapmaninsuunnittelema fregatti Hämemaa Oden. Chapman oli aikansa johtavia laivanrakentajia, jonka suunnittelufilosofia vaikutti laajasti Itämeren alueen telakkatoimintaan. Odenin valmistuminen vahvisti Suomenlinnan telakan asemaa merkittävänä rakennus- ja huoltopaikkana.

Suomenlinnan kuivatelakka toimii edelleen samalla periaatteella kuin 1700-luvulla – vesi pumpataan ulos altaasta, ja laiva laskeutuu huolellisesti rakennettujen tukien varaan. Vain menetelmät ja tekniikka ovat kehittyneet.

Pukkilinja – aluksen tuki rakennetaan käsityönä telakan pohjalle

Ennen kuin Kathrina voidaan nostaa kuiville, telakan pohjalle rakennetaan alukselle oma pukkilinja, joka tukee sitä läpi telakoinnin.

1. Betonipukit

Telakan pohjalle asetetaan painavat betonipukit perustukien muodostamiseksi.

2. Puurakenteet

Pukkien päälle kasataan määrämittaisia puupaloja. Tällä rakenteella saadaan joustava mutta tukeva alusta.

3. Pukkilinja

Puu- ja betonikerroksista syntyy pukkilinja, joka muotoillaan tarkasti aluksen kölin linjan mukaiseksi. Kölin tulee asettua linjalle täsmälleen oikein, jotta aluksen paino jakautuu turvallisesti.

4. Sivuttaistuki – “sakset”

Pukkilinjan molemmille puolille rakennetaan sakset eli sivuttaistuet, jotka estävät alusta kallistumasta, kun telakka tyhjennetään vedestä.

Pukkirakenteiden valmistaminen on perinteistä käsityötä ja edellyttää tarkkaa osaamista.

Valmistelut aluksella – Kathrina kevennetään ennen nostoa

Samaan aikaan kun pukkilinjaa rakennetaan, Kathrinalla tehdään omat valmistelut.
Ennen telakointia alukselta poistetaan:

• purjeet

• huonekalut

• baarin kalusteet ja tarvikkeet

• keittiön varusteet

• muu irtain

Näin varmistetaan, että mikään ei liiku tai vahingoitu telakoinnin ja huoltotöiden aikana.

Runkokatsastus joka viides vuosi

Lakimääräysten mukaan matkustajaliikenteessä olevat purjealukset on telakoitava vähintään joka viides vuosi, jolloin suoritetaan laaja runkokatsastus. Sen aikana arvioidaan aluksen runkorakenteiden, kansien, liitosten ja kölin kunto sekä varmistetaan, että turvallisuustaso vastaa nykymääräyksiä.

Telakointivuoden 2025–2026 laajat korjaustyöt

Tämän vuoden telakointi sisältää poikkeuksellisen laajat korjaus- ja entistämistyöt, joilla Kathrinan kuntoa vahvistetaan pitkälle tulevaisuuteen.

Fokkamaston uusiminen

Alukselle rakennetaan kokonaan uusi fokkamasto.

Skandekin uusiminen (paarpuurin puoli)

Skandekki uusitaan paarpuurin puolelta taaksepäin puolikannelle.

Kylkilankkujen vaihto (n. 11 kpl / noin 100 m)

Puurunkoisessa aluksessa lankkujen vaihto on välttämätöntä. Tänä vuonna uusitaan noin 100 metriä kylkilankkuja käsityönä.

Paarpuurin sivukannen uusiminen

Sivukansi rakennetaan kokonaan uudelleen.

Deckhousen korjaaminen

Kansihytin rakenteet ja tiivisteet käydään läpi ja korjataan perusteellisesti.

Ahterimessin katon uusiminen

Aluksen takaosan messin katto rakennetaan uudelleen, parantaen tilan tiiviyttä ja kestävyyttä.

Perinnepurjelaivan huolto on kulttuuriteko

Kathrinan telakointi on paljon enemmän kuin tekninen huolto. Se on osa suomalaista merellistä kulttuuriperintöä, joka säilyy vain jatkuvan työn ja osaamisen kautta. Suomenlinnan telakalla tehtävä työ jatkaa samaa perinnettä, joka alkoi jo 1750-luvulla.

Kun Kathrina keväällä lasketaan takaisin mereen, se on jälleen valmis kuljettamaan matkustajia Helsingin saaristoon – turvallisesti, vastuullisesti ja ylpeänä osana suomalaista purjelaivaperinnettä.